Karjalaiset kesäjuhlat, Satama-seminaari, Porin Promenadikeskus 14.6.13

Hyvät seminaarin osallistujat

Kesäjuhliemme ensimmäinen virallinen tapahtuma, juhlaseminaarimme on alkamassa. Tässä vaiheessa on aina sellainen mukavan jännittynyt ja odotuksia täynnä oleva olo. Luvassa on varmasti tänäkin vuonna monien kokemusten rikastuttama, iloinen ja lämmintunnelmainen viikonloppu täällä Porissa.

Tämänvuotisen seminaarimme aiheena ovat satamat ja telakat. Seminaarin teema soveltuu mitä mainioimmin juuri Poriin, sillä Satakunta alueena on ollut yksi Suomen merkittävimmistä satama- ja telakkateollisuuden sijaintipaikoista. Porin satama kuuluu rahtimääriensä puolesta Suomen kymmenen suurimman sataman joukkoon. Meille oli luontevaa järjestää seminaari juuri satamiin liittyen, olihan Karjalan luovutetulla alueella useampi toimiva satama ja telakka, joiden toiminnot siirrettiin juuri Satakuntaan.

Hyvät kuulijat

Satamat ovat viennin mittari ja kertovat samalla suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Satamista saatujen tilastojen kautta nähdään suoraan vientimme veto ja nimenomaan vienti on suomalaisen yhteiskunnan moottori. Nykyinen satamaverkostomme kaipaa kuitenkin kipeästi päivitystä. Suomi tarvitsee satamia viennin tarpeisiin, mutta nykyinen, liian laaja verkosto, ei palvele ketään.

Suomen etu on tehokas ja nykyaikainen satamaverkosto, joka pystyy palvelemaan ulkomaankauppaa ja muuta liikennettä nykyistä kilpailukykyisemmin. Tämä vaatii keskitettyjä resursseja, ei enää monikymmenpäisen verkoston ylläpitämistä. Satamia ei tule ajaa alas, mutta valtio ei valitettavasti voi olla jokaisessa hankkeessa mukana. Sillä tällöin panostukset kaikkein tärkeimpään, eli infran toimivuuteen, kärsivät. Valtion tulisi panostaa muutamiin satamiin ja tehdä niistä aidosti toimivia palvelukeskuksia.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysi viime vuodelta kertoo karua kieltä satamiemme nykytilasta. Sen mukaan ylimitoitetun satamaverkkomme kannattavuusongelmat pahenevat transitoliikenteen vähentyessä. Suomi elää merikuljetuksista, mutta hyvä onnemme on loppumassa. Merirahtien hinnat ovat nousussa ja Suomen tapaisten, markkinoista sivussa sijaitsevien maiden menestymismahdollisuudet kapenevat. Yritykset etsivät toiminnalleen parasta mahdollista globaalia sijaintia ja tässä kilpailussa, Suomi korkeiden logistiikkakustannusten maana, jää eittämättä viimeisille sijoille. Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin mukaan suomalainen logistiikka sakkaa saatavuudessa ja toimitusvarmuudessa. Satamiin liittyy paljon alueellisia intressejä ja tunteita, mutta maamme kilpailukyvyn kannalta tulee katse suunnata eritoten niihin satamiin, joiden avulla voimme saavuttaa uudelleen kilpailukykymme. Tämä ei toki tarkoita muiden satamien täydellistä lopettamista.

Nykyinen Suomen hallitus on toiminut vastuullisesti, sillä sen tekemät päätökset ovat olleet merkittäviä erityisesti Suomen telakkateollisuuden kehittämiseksi. Hallitus on kipeästä taloudellisesta tilanteesta riippumatta toiminut nopeasti ja vastuullisesti säilyttääkseen meriteollisuusklusterin Suomessa. Onhan meillä perinteet olemassa.

Yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta käsittelevät tänään neljä asiantuntijaa. Tämänpäiväisen seminaarimme avaa dosentti, SAK:n erityistutkija Tapio Bergholm, joka käsittelee aihetta otsikolla Satamat ja telakat työtaistelujen näyttämönä. Berghomin jälkeen professori Kari Teräs kertoo meille naisten roolista satamatöissä. Elämää Porin Reposaaressa meille valottaa Metsähallituksen projektipäällikkö Anssi Riihiaho. Seminaarin puheenjohtajana ja loppupuhujana toimii Karjalan Liiton hallituksen jäsen, professori Kalle Michelsen, joka käsittelee esityksessänsä satamien ja telakoiden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tervetuloa ja antoisaa seminaaria teille kaikille!

Marjo Matikainen-Kallström

Karjalan Liiton puheenjohtaja