Karjalaiset kesäjuhlat 2011
19.06.2011 | Ajankohtaista, Puheet
Marjo Matikainen-Kallström
Karjalan Liiton puheenjohtaja
Karjalaiset Kesäjuhlat
19.6.2011, Turku
Hyvät juhlavieraat, hyvät karjalaiset ja karjalaisuuden ystävät, hyvät heimosiskot ja -veljet. Herra ministeri, arkkipiispa, piispa, suojelija
Tämä on minulle juhlallinen hetki. Saada olla tässä teidän edessänne tuomassa Karjalan Liiton tervehdystä Liiton vastavalittuna puheenjohtajana. Puheenjohtajuus on minulle kunniatehtävä jonka olen ottanut nöyränä vastaan. Oman heimoni karjalaisuuden eteen teen työtä sillä päättäväisyydellä, joustavuudella, vilkkaudella ja iloisuudella minkä olen kotiperintönä saanut molempien vanhempieni kautta.
Kun perjantaina tulin junalla tänne Turkuun pohdin kuinka todella ajankohtainen tämän vuoden teemamme ”Kulttuurien kohtaaminen” juuri tällä hetkelläkin on. Erilaiset kulttuurit kohtaavat Suomessakin joka päivä, kun maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Vastavuoroisesti suomalaisia asuu muualla maailmassa – kuten minäkin -, kuka pitempään kuka lyhyempään, kokien siellä joskus hyvinkin erilaisen yhteiskunnan. Samalla teema viittaa tietysti karjalaisen kulttuurin ja paikallisen kulttuurin kohtaamiseen eri puolilla Suomea.
Aikoinaan Wiipuri oli kansainvälinen ja kulturelli kaupunki. Nyt olemme Turussa, Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2011, joka tänä päivänä sopiikin loistavasti juhliemme näyttämöksi. Lämpimät kiitokset Turulle ja turkulaisille, jotka olette edesauttaneet hienosti juhlamme onnistumisessa. Erityisen sydämelliset kiitokset järjestelyvastuussa olleille Turun piirille ja paikallisille seuroille. Ja taas kerran voi vain todeta, että paikalla oleva upea talkooporukka on tehnyt näistäkin juhlista ikimuistoiset. Toimiston porukalle kiitos koko kuluneen vuoden aherruksesta.
Markku Laukkanen jätti minulle ison järjestön, ison tehtävän ja isot saappaat, joilla nyt harjoittelen, vielä vähän lonksuen, marssimaan joukkojeni keulassa. Onnekseni olen saanut toimia liittovaltuuston varapuheenjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana, joten jäsenistö, työntekijät ja yhteistyökumppanit ovat tulleet tutuiksi vuosien myötä. Olen ollut myös tiiviisti mukana luomassa ja päättämässä Karjalan Liiton uudesta strategiasta, joka valmistui muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä liiton toiminnassa onkin tärkeintä, että yhdessä aikaan saatu strategia myös toteutuu käytännössä. Niin – yhessä me se tehtiin ja yhessä me se tehhään.
Toinen tärkeä alue, joka vaatii erityistä huolenpitoa on Karjalan Liiton talous. Liiton 70 vuotisen olemassaolon aikana maailma ja Suomi ovat rajusti muuttuneet. Suurimpana ja selvimpänä esimerkkinä on tietotekniikan valtava kehitys, joka toisaalta helpottaa ja nopeuttaa työntekoa, toisaalta aiheuttaa paljon kuluja erilaisten koneiden, ohjelmien ja päivitysten välttämättömyyden vuoksi. Lakimuutokset ja verottajan vaatimukset on aina huomioitava. Myös meidän liittomme on kuljettava ajan mukana ja opeteltava uusia, parempia menettelytapoja toimintaamme. Samalla kun parannamme palvelua jäsenistöön päin, on tärkeää huolehtia henkilökunnan jaksamisesta ja hyvästä työilmapiiristä. Noudatetaan kuitenkin hyvää karjalaista ohjetta: Suu säkkii myöte!
Meidän kotikolomme ja näyteikkunamme ulospäin, Käpylässä sijaitseva Karjalainen Heimotalo, vaatii myös huomiotamme. Siellä on Liiton toimisto ja kokoustilat, joissa väkirikkaan pääkaupunkiseudun ja kauempaakin tulevat jäsenseurat voivat järjestää tilaisuuksiaan. Vuonna 1974 valmistunut rakennus täyttää muutaman vuoden päästä 40 vuotta. Kaikille talossa viime aikoina vierailleille on varmasti selvää, että arvokkaan rakennuksen kunnostaminen on viimeistään nyt ajankohtaista. Me emme omista taloa yksin, mutta totta kai haluamme jo historiallisistakin syistä ja päävuokralaisina, että talo pidetään kunnossa ja toimivana.
Hyvät ystävät
Mihin Karjalan Liitto on menossa, mikä on meidän tulevaisuutemme?
Meidän ytimemme ovat olleet karjalaiset evakot ja sitä me emme unohda. Tämän ytimen ympärille on kehittynyt laajeneva piiri hyvinkin erilaisia toimintoja, aina kuitenkin karjalaisista juurista ja karjalaisesta kulttuurista voimansa ammentaen.
Karjalan Liitto toimii kattojärjestönä näille monenlaisille toiminnoille. Se luo puitteet ja on se sateenvarjo jonka alla on hyvä toimia. Lisäksi liiton tehtävänä on hoitaa meidän kaikkien yhteisiä asioita kuten suhteita valtiovaltaan, rahoituksen keräämistä kulttuuritoimintaan, meille niin tärkeitä hautausmaahankkeita rajan takana, suhteita naapurimaan viranomaisiin jne.
Varsinainen toiminta tapahtuu kuitenkin jäsenseuroissa ja -järjestöissä. Liiton ja seurojen välissä toimivat piirit ja alueet ovat ratkaiseva osa Karjalan Liittoa ja sen toimintaa. Hyvin toimiessaan ne tukevat seuroja ja pystyvät luomaan sellaista yhteistä toimintaa mitä kullakin alueella halutaan ja mikä sille on luontaista. Liitto on luonut aluevastaavajärjestelmän juuri tähän tarkoitukseen. Koko Liiton jäsenkunnalle tarkoitetut suuremmat tilaisuudet kuten Kesäjuhlat, Hengelliset päivät tai Karjalaisuuden päivä, pyritään järjestämään ympäri Suomea. Järjestelyvastuu on silloin paikallisilla toimijoilla yhdessä Liiton kanssa.
Karjalan Liitto on vahva toimija juuri hyvän organisaationsa, toimivien seurojensa, innokkaiden jäsentensä ja hyvän yhteishenkensä vuoksi. Yhteen hiilen puhaltamalla menestymme. Menneisyyttä arvostavana, uudistuskykyisenä ja elinvoimaisena järjestöllämme on edessä hyvä tulevaisuus. Koko Suomi on ottanut omakseen niin karjalanpaistin, karjalanpiirakan kuin Karjalan karhukoirankin. Myös Karjalan Liittoon ovat kaikki karjalaisuudesta kiinnostuneet tervetulleita.
Hyvä juhlaväki
Yksi tärkeä puheenaihe meillä on ollut koko Liittomme elinajan: Karjala-kysymys, Karjala-mahdollisuus, palautuskeskustelu. Rakkaalla lapsella on ollut monta nimeä. Karjalan Liitolla on asiaan selvä kanta: Liitto ei ensinnäkään missään tapauksessa halua estää Karjalan palautusta koskevaa keskustelua, siihen karjalaisilla on oikeus. Toiseksi asian virallinen hoito kuuluu maan hallitukselle ja me kannatamme Suomen valtion virallista linjaa. Toivoisin, että ne valtiolliset tahot, jotka voivat asiasta virallisesti keskustella ja neuvotella ottaisivat asian kahdenkeskisiin keskusteluihin aina mahdollisuuksien mukaan.
Osalle karjalaisista evakoista ja heidän jälkipolvilleen asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Meillä on keskuudessamme vielä runsaasti karjalaisia, joille Teuvo Kuparin laulun sanat ovat edelleen todellisuutta.
”Vaikka minne kulkenen,
Karjalaa mie muistelen,
ei ole muistoa sen vertaista!”
Hyvät ystävät, tähän lopuksi
Omasta puolestani lupaan ja uskallan luvata myös uusien varapuheenjohtajien Maija-Liisan ja Eevaliisan puolesta, että vaivoja säästämättä tulemme tekemään parhaamme Karjalan Liittoa johtaessamme. ”Ei täs työtä pelätä – uskallettaa käyvä vaik työ vieree makkaamaa” toteamme me karjalaiset.
Karjalan Liiton ja omasta puolestani tervehdin Karjalaista kesäjuhlaväkeä ja toivotan teille kaikille edelleen oikein hyvää juhlaa ja lämmintä, aurinkoista kesää. Tavataan toisiamme Liiton, piirien ja seurojen tilaisuuksissa sekä kotiseutumatkoilla, jutellaan kuulumiset ja lopuksi todetaan, että: ”Oikei tulj suu hyvä makuseks ko sai haastaaksei siu kansais!”