Miksi niin harva suomalainen haluaa yrittäjäksi? Miksi lukiolaisten urahaaveet ovat julkisen talouden puolella? Miksi niin harva pienyritys haluaa kehittyä kasvuyritykseksi? Miksi niin harva suomalainen, Suomessa menestyvä yritys ei laajenna toimintaansa ja markkinoitaan rajojen ulkopuolelle? Miksi Suomeen syntyy niin harvoin born-global -yrityksiä?

Näihin kysymyksiin on vastattava seuraavalla hallituskaudella. Ei riitä, että meillä on hyvin koulutettu väestö ja vahvaa teknologiaosaamista. Tarvitsemme myös uusia yrityksiä, tarvitsemme kasvuhakuisia yrityksiä ja kansainvälisiä yrityksiä.

Yrittämisen esteitä ja kynnyskohtia on tutkittu ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja.  Lainsäädännön kautta tehtävät parannukset vaativat tulevalta hallitukselta yhteisymmärrystä yrittäjien aseman helpottamiseksi ja kannusteiden luomiseksi.

Ensimmäinen kynnys yhden henkilön yrityksissä on työntekijän palkkaaminen. Sen vuoksi yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkatukikokeilu on laajennettava koskemaan koko maata. Tuki on kustannustehokas koska se kohdentuu aina uuden työpaikan luomiseen. Uusi ajatus on ensimmäisen työntekijän palkkaukseen liittyvä vakuutus, joka turvaisi yrityksen talouden erottamistilanteessa.

Toinen ongelma on yrityksen tarve tehdä kallista tutkimusta, tuotekehittelyä ja innovointia menestyäkseen. Tätä toimintaa tukemaan valtio onkin perustanut useita eri toimijoita. Yhteensä valtion panostus t&k toimintaan on noin 2 mrd. euroa. Tätä rahasummaa on yrityksille jakamassa lukuisat eri tahot, joiden asiantuntemus ja taidot ovat hyvin eritasoisia. Meillä on Tekes, Tesi ja Finnvera, meillä on ELYt, SHOKit ja OSKEt, on Akatemia, yliopistot ja Sitra, esimerkiksi. Virkamiehiä tässä puuhassa on noin 4500 henkeä. Nykyisessä tukiviidakossa ei ole ketään joka hallitsisi kokonaisuuden eikä tukien vaikuttavuutta pystytä arvioimaan mitenkään. Olisiko nyt aika saada Suomeenkin tiedeministeri.

Useat tahot, myös Työ- ja elinkeinoministeriö, ovat vihdoin heräämässä uudistusten välttämättömyyteen. Rahoitusta tarvitaan edelleen, mutta organisaatioita on selkeytettävä, tukisääntöjä yksinkertaistettava ja byrokratiaa poistettava. Maailmalla yleisesti käytössä oleva t&k verohelpotus on meilläkin otettava tukivälineeksi suorien tukien rinnalle.

Myös yksityisen pääoman sijoittaminen yrityksiin on tehtävä houkuttelevaksi ja kannattavaksi. Erilaiset Bublic-private rahastot, asymmetrinen sijoittaminen tai toimialakeskeiset rahastot ovat meille uusia mielenkiintoisia sijoitusmalleja, joita on syytä ottaa käyttöön ja kehittää suomalaiseen yritysmaailmaan sopiviksi.

TEK 4.2.2011