Talvisodan päättymisen 70-vuotisjuhla
13.3.2010 Karjala-talo

Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät heimoveljet ja –sisaret, hyvä juhlayleisö

Marsalkka Mannerheim kirjoittaa maaliskuun 14 päivänä 1940 – 70 vuotta sitten – Suomen armeijalle osoitetussa ylipäällikön päiväkäskyssään: ”Rauha on solmittu maamme ja Neuvosto-Venäjän välillä, ankara rauha, joka on Neuvosto-Venäjälle luovuttanut melkeinpä jokaisen taistelukentän, millä te olette vuodattaneet vertanne kaiken sen puolesta, mitä me pidämme kalliina ja pyhänä.” 

 Harvan juhlan syy on niin painava ja itsestään selvä kuin sodan päättymisen vuosijuhla. Hirvittävän, epäinhimillisen, epäoikeudenmukaisen ja voimasuhteiltaan suunnattoman eriarvoisen sodan, joka vaati kansaltamme uskomattomia ponnisteluja ja uhrauksia.   Talvisota on jäänyt mieliimme osoituksena pienen kansan kyvystä yhdistää voimansa suurta vihollista vastaan selviten siitä haavoittuneena mutta hengissä.

 Päiväkäskyssään Mannerheim osoittaa, kuinka syvästi hän ymmärtää luovutettujen maiden merkityksen ja kotikontunsa menettäneiden tuskan. Hän kirjoittaa: ” Kohtalomme on kova, kun olemme pakotetut jättämään vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot, maan, jota vuosisatoja hiellä ja vaivalla olemme viljelleet.”

 Hän kuitenkin katsoo rohkeasti ja kannustavasti tulevaisuuteen: ”Mutta meidän on otettava kovat otteet voidaksemme siellä, mitä meillä on jäljellä, valmistaa kodin niille, jotka ovat tulleet kodittomiksi, ja paremmat toimeentulomahdollisuudet kaikille, ja meidän tulee olla kuten ennenkin valmiina puolustamaan pienempää isänmaatamme samalla päättäväisyydellä ja samoin kovin ottein, millä olemme puolustaneet jakamatonta isänmaatamme.” Näinhän sitten kävikin. Yleismaailmalliset jännitteet pahenivat ja Suomikin joutui taistelemaan vielä Jatkosodassa ja viimeiseksi Lapinsodassa.

 Näiden kolmen sodan veteraaneja on keskuudessamme enää vajaat 40 000 henkeä. Heidän keski-ikänsä on varsin korkea, onhan viimeinen sotamme päättynyt huhtikuussa 1945. Vaikka veteraanien rivit ovat harventuneet, on heidän auttamisensa edelleen meidän kunnia-asiamme.  Iäkkäiden veteraanien kotona selviytymistä on tuettava ja erityisesti pienituloisia on siinä autettava.  Vanhuudessakin voi elämänlaatua ylläpitää takaamalla riittävä, monipuolinen ja yksilöllinen kuntoutus kaikille sitä tarvitseville. Emme myöskään saa unohtaa veteraanien puolisoita ja leskiä palvelujen ja tukien ulkopuolelle.

 Talvisodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, samoin Karjalan Liiton perustamisesta. Kaikki nämä kymmenet vuodet on liittomme ylläpitänyt ja edistänyt karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin säilymistä ja leviämistä Suomessa. Lopullisessa rauhansopimuksessa Karjalan halki vedetyn rajan taakse jääneet alueet ovat meidän mielissämme edelleen osa Karjalaa ja olemmekin ulottaneet toimintaamme myös Venäjän Karjalan alueelle. Me karjalaiset muistamme historian, mutta katseemme on suunnattu tulevaisuuteen.

 Näillä sanoilla tuon tähän ”Talvisodan päättymisen vuosijuhlaan” Karjalan Liiton tervehdyksen. Omasta puolestani toivotan juhlaväelle antoisaa ja muistorikasta juhlaa sekä valoisaa kevättä ja rauhaisaa tulevaisuutta.