Marjo Matikainen-Kallström
Karjalan Liiton varapuheenjohtaja
kansanedustaja
Keminseudun Karjalaseura ry 70-vuotisjuhla
22.5.2010 kello 14.30
Wallenius-sali, Keminmaa

Hyvät heimoveljet ja –sisaret, hyvät karjalaisuuden ystävät

 Viime päivinä olemme saaneet nauttia ihanasta kesäsäästä koko Suomen alueella. Tuntuukin, että ihmiset ovat nyt ottaneet tästä lämpöaallosta kaiken mahdollisen irti. Talvivaatteet on vihdoin kylmän huhtikuun jälkeen heitetty nurkkaan ja ulos on ollut pakko päästä pyöräilemään, kävelemään tai vain aurinkoon istuskelemaan. Vielä ei yllätyksellinen helle ole tuntunut liian tukalalta, voidaan reippaasti todeta: ”Ei lämmin luita riko!” Tosin tänään on taidettu taas palata kylmään todellisuuteen.

 Lämmintä on ollut ulkona, mutta lämmintä on täällä sisälläkin. Kiitos kutsusta tänne lämminhenkiseen tilaisuuteenne juhlimaan kanssanne 70-vuotiasta seuraanne.

 Puheenjohtajanne Eero Knuuti ystävällisesti lähetti etukäteen tutustuttavakseni seuranne historiikin. On todella hieno asia, että seuranne on kerännyt yksiin kansiin niin paljon tietoa yhdistyksen historiasta, sen merkkihenkilöistä, tapahtumista ja yhdistyksen toiminnassa mukana olleista ja olevista työmyyristä. Mitään ei tapahdu tekemättä, tekijöitä tarvitaan ja historiikkinne todistaa, että te myös arvostatte omia puuhaihmisiänne.

 Seuranne historia muistuttaa monen muun Karjalaseuran alkutaivalta. Välillä toiminta hiipuu, mutta tilanteiden muuttuessa ja uusien ihmisten tullessa mukaan, toiminta taas elpyy. Varsinkin heti sotien jälkeen monilla oli tekemistä omien asioidensakin hoitamisessa, seuran asiat saattoivat silloin jäädä vähemmälle huomiolle.

 Nyt jo seuran toimintakertomuksen kansikuva ”pikku joutsenista” osoittaa, että Keminseudun Karjalaseuralla menee hyvin ja toiminta on kulttuuripitoista eikä missään nimessä ryppyotsaista! Eikös se niin sanotakin, että ”Ilos ellää pittää vaik päivää vähemmä”. Toimintakertomuksen sisältö puolestaan kertoo monipuolisuudesta ja vilkkaudesta.

 Myös eduskunnassa on ”harrastettu” kulttuuria. Hallitus toi eduskuntaan viime keskiviikkona ”Valtioneuvoston selonteon eduskunnalle kulttuurin tulevaisuudesta”. Edellinen kulttuuripoliittinen selonteko on annettu vuonna 1993. Uudessa selonteossa todetaan, että tulevaisuuden menestykseen kuljetaan kahta tietä: säilyttämällä vanhaa ja arvokasta sekä kehittämällä uusia kiinnostavia kokeiluja ja sovelluksia. Juuri näinhän me Karjalan Liitossa ja jäsenseuroissa teemme. Toimintamme vankka pohja on meille tärkeissä perinteissä ja arvoissa, samalla katsomme myös tulevaisuuteen ja kehitämme kulttuuriamme.

Selonteossa tulee myös hyvin selvästi esiin lasten ja nuorten huomioiminen. On tärkeää, että lapsi oppii pienestä pitäen pitämään kulttuuria yhtenä elämään kuuluvana ja sitä rikastuttavana tekijänä. Silloin se säilyy elämän ikäisenä kumppanina, joka laajentaa elämän piiriä ja tuo mukanaan virkistystä monin tavoin. Meillä vunukka-toiminta ja Nuorten Liitto pyrkivät toiminnallaan vastaamaan tähän haasteeseen.

 Hyvät juhlavieraat

 Myös Karjalan Liitto täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Olette siis olleet aivan yhtä ripeitä ensin hoitokunnan ja sitten varsinaisen Kemin Karjala-Seuran perustamisessa. Juhlavuoden kunniaksi meillä Liitossa on erityisen paljon ja monipuolista ohjelmaa.

 Suurtapahtumamme ja kesän ehdoton kohokohta Karjalaiset kesäjuhlat 17.-20.6. ovat tänä juhlavuonna nimeltään Karjalaiset Laulujuhlat ja ne pidetään Helsingissä. Se on erityisen sopiva paikka, perustettiinhan Liitto juuri Helsingin kaupungintalossa. Laulu ja musiikki ovat aina olleet olennainen osa karjalaista kulttuuria. Torstaina 17.6. on illan teemana karjalainen kirjallisuus, teatteri ja elokuva, perjantaina 18.6. on juhlaseminaari ”Karjalainen laulu- ja musiikki” sekä toinen seminaari ”Karjalainen urheilu”. Kaikki nämä tilaisuudet toteutetaan Käpylässä sijaitsevassa Karjalatalossa.

 Keväällä aloitettu ”Studia Generalia” –sarja ”2000-luvun Karjalatutkimus” jatkuu syksyllä. Tarkempia tietoja tilaisuuksista löytyy nettisivuiltamme ja jäsenlehdistä.

Karjalan Liiton strategiatyö onnistui todella hyvin. Varmasti tähän onnistumiseen vaikutti se, että saimme kaikki olla mukana strategiaa luomassa. Sitoutuminen tavoitteisiin on ollut todella kiitettävää ja siksi olemme saaneet tuloksiakin. Viime vuonna saimme yli 3000 uutta jäsentä ja toiminta on ollut vilkasta.

 Oman järjsetömme kehittämisen ohella meillä on toki muitakin projekteja. Karjalan kielen saamista vähemmistökieleksi ajoimme yhdessä Karjalan kielen Seuran kanssa. Se onnistuikin. Viime vuoden marraskuussa kieli sai tuon ansaitsemansa statuksen.

 Nyt olemme hakeneet helmikuun viimeisen päivän julistamista karjalaisuuden päiväksi. Olisi todella luontevaa, jos Kalevalan päivä, 28.2. olisi virallisesti myös karjalaisuuden päivä, ovathan Kalevalan runot suurimmalta osin kerätty Karjalan alueelta, lähinnä Pohjois-Karjalasta.

Hyvät ystävät

 Sodan päättymisen juhlavuoteen liittyen on tehty uutta tutkimusta ja tutkimuksia on julkistettu edellisiä vuosia enemmän. Paljon uutta, mielenkiintoista tutkimustietoa on tullut esiin.

 Suomen historiassa erityisen mielenkiintoinen on kysymys miksi luovutettujen alueiden asukkaat evakuoitiin Suomen puolelle. Onhan maailmanhistoria täynnä esimerkkejä, joissa toiselle valtiolle menetetyn alueen asukkaat ovat jääneet koteihinsa. Tämä on usein aiheuttanut paljon ristiriitoja ja sopeutumisvaikeuksia uuden vallanpitäjän ja asukkaiden välille, mutta kotiaan heidän ei ole tarvinnut jättää.

 Joidenkin lähteiden mukaan karjalaisten evakuoinnin tultua aiheelliseksi kysymykseksi, olisivat Ryti, Tanner ja Paasikivi vastustaneet sitä kansantaloudellisesti liian kalliina toimenpiteenä. Lopputulokseksi tuli kuitenkin päätös evakuoida kaikki, jotka sitä halusivat. Rauhansopimuksessa Neuvostoliitto antoi asukkaille mahdollisuuden jäädä luovutettavalle alueelle. Vain 19 henkeä käytti tätä mahdollisuutta. Sen sijaan noin 400 000 halusi mieluummin pysyä suomalaisina, vaikka se merkitsikin raskasta evakkotaivalta ja sopeutumista uusiin oloihin.

 Saman kunnan alueelta tulevat evakot pyrittiin sijoittamaan myös määränpäässään samoille alueille. Tänne Keminmaalle tuli siirtoväkeä Jaakkimasta, lumivaaralaisia sijoitettiin Simoon ja petsamolaisia Tervolaan. Ensimmäisen sijoituksen jälkeen ihmiset tietysti muuttivat jonkin verran itse paikasta toiseen.

 Meillä Karjalan Liitossa on ollut vireillä yhdessä muutaman yhteistyökumppanin kanssa vuodesta 2007 muistomerkkihanke, jonka tarkoitus oli saada Veikko Vennamon muistomerkki Lapinlahdelle asutusmuseon yhteyteen. Vennamo toimi asutustoiminnan vaikuttajana ja johtajana vuosina 1940-1959. Suomessa II maailmansodan jälkeisen jälleenrakennuksen suurimpia urakoita oli karjalaisen siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen keväällä 1945 eduskunnan säätämän maanhankintalain mu­kaan. 

 Niin kuin tiedämme, hanke toteutui. Kiitos siitä kaikille teille, jotka tuitte sitä taloudellisesti. Asutustoiminnan muistomerkki paljastettiin tänään 22.5.2010 klo 10 Lapinlahden Alapitkän kylässä. Muistomerkin paljasti eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen. Sen on tehnyt kuvanveistäjä Herman Joutsen. Muistomerkkihankkeen suojelijana on toiminut pääministeri Matti Vanhanen.

Lapinlahdella Asutustoiminnan juhlaseminaarissa dosentti Silvo Hietanen luennoi Veikko Vennamosta tärkeässä roolissaan asutustoiminnan pääorganisoijana. Vennamon tytär Meri Vennamo puolestaan kertoo millainen Veikko Vennamo oli isänä.

Hyvä juhlaväki

Talouden tilanne maailmalla ja samalla myös täällä Suomessa on viimeisten vuosien aikana kokenut useita rajuja ja ennustamattomia muutoksia. Elokuussa 2008 elimme vielä täysin tietämättöminä siitä mitä tuleman pitää. Sen jälkeen tapahtumat ovat vyöryneet toinen toisensa perään. Eduskunnassa tämä on aiheuttanut ennalta suunnittelemattomia kiireitä, on pidetty hätäkokouksia, on säädetty pikavauhdilla tarvittavia kriisilakeja, on istuttu valiokunnissa kuuntelemassa lukemattomia määriä asiantuntijoita parhaiden menettelytapojen löytämiseksi.

Vilpittömästi voi sanoa, että valtioneuvosto ja eduskunta ovat tehneet parhaansa, jotta muualta alkaneet talouskriisit vaikuttaisivat meidän talouteemme mahdollisimman vähän. Vasta aika näyttää ovatko ratkaisut olleet myös pitkällä aikavälillä oikeita, nyt lyhyellä aikavälillä ne näyttävät toimivan aivan oikean suuntaisesti.

 Eduskunta on tehnyt tärkeitä taloudellisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat EU:n tasolla myös muiden maiden tulevaisuuteen. Asiat on nähtävä laajassa perspektiivissä. Kauas on edetty ajoista, jolloin riideltiin siitä kenen edustajan kotikunta sai eniten siltarumpurahoja. Tosin vanhemman polven kansanedustajat pyrkivät harjoittamaan edelleen omaa ”siltarumpupolitiikkaansa”.

Eduskunnan talousvaliokunta, jonka jäsen olen, vierailee tällä alueella ensi tiistaina ja keskiviikkona. Osa meistä käy Kemin kaivoksessa ja koko valiokunta Tornion terästehtaassa. Nämä käynnit osaltaan antavat pohjaa syksyllä käsiteltävään kaivoslain uudistukseen ja uusiutuvan energian pakettiin sekä vielä ennen kesätaukoa päätettäviin ydinvoimalupiin.

 Pienemmässä mittakaavassa myös Karjalan Liiton taloutta on tervehdytetty ja valitettavasti jouduttu tekemään sopeuttamistoimenpiteitä myös toimistossa. Saavutettu säästö auttaa kuitenkin tasapainottamaan taloustilanteen.

  Hyvät ystävät

 Omat karjalaiset juureni tulevat sekä isän että äidin puolelta. Isäni on Talista ja äitini Viipurista ja Säiniöltä. Kuulun Viipurin Pitäjäseuraan, Tali seuraan ja Ikävalko-sukuseuraan.

 Vasta vanhempana olen oivaltanut monien meillä kotona noudatettujen tapojen olevankin karjalaisia alkuperältään. Nämä tavat ja tottumukset olen tuonut mukanani nyt omaan perheeseeni. Olen myös päättänyt, että kaikki lapseni pääsevät mukaani tutustumaan isovanhempiensa synnyinseutuun.

Vanhemmat lapseni Mirva ja Roni ovat molemmat jo päässeetkin kotiseutumatkoille mukaan. Risto-kuopuskin pääsee retkeilemään, kunhan vähän tulee ikää lisää. Toivottavasti nämä retket myös vahvistavat heidän tietoisuuttaan karjalaisista juuristaan. Itselleni karjalaisuus on ollut ehtymätön voimanlähde elämässä ja toivon sitä myös lapsilleni.

 Karjalan Liiton ja omasta puolestani onnittelen Keminseudun Karjalaseuraa ja toivotan samalla antoisia toimintavuosia tulevaisuudessakin.

 Hyvää kotimatkaa, voikaa hyvin! Ja sama vielä karjalan kielellä: Hyväh kodimatkah, olgua tervehen!