Vuoden 2007 alusta astui voimaan laki oikeudesta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtäviin sekä laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin. Lain piti olla selkeä parannus aiempaan, mutta näin ei todellisuudessa käynyt.

Vastauksessaan kysymykseeni ministeri myönsi, että korkeakouluissa syntyvien tutkimustulosten ja keksintöjen hyödyntäminen, patentoiminen ja kaupallistaminen junnaavat Suomessa paikallaan ja ovat viime vuosina jopa kääntyneet hienoiseen laskuun. Laki ei ole toivotulla tavalla kannustanut keksintöjen tekemiseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen. Onko siis oma lainsäädäntömme esteenä uusteollisen aikakauden syntymiselle?

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat merkittävässä roolissa suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Ne eivät kuitenkaan selviä nykyisestä taakastansa yksin. Niiden kyky ja kapasiteetti eivät riitä koko innovaatioprosessin läpiviemiseen.

Suomessa pitäisi olla yksi riittävästi resursoitu organisaatio, joka huolehtisi keksintöjen patentoinnista ja kaupallistamisesta ja voisi jossain määrin neuvoa keksijöitä. Nyt toiminta on hajautettu eri ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, jolloin ei synny riittävää osaamista.

Kissan pöydälle nostamisessa on selkeästi puolensa, sillä Valtioneuvosto hyväksyi 17.4.14 periaatepäätöksen aineettoman arvonluonnin toimenpideohjelmasta, jonka valmistelu käynnistetään piakkoin. On vain arvailua, milloin jotain tapahtuu, joten meidän on seurattava asiaa ja panostettava siihen, että ohjelma toteutetaan nopeasti.

Marjo Matikainen-Kallström

puheenjohtaja, TEK