Karjalan historiaa tutkittaessa on havaittavissa, kuinka historiallisesti merkittävällä taloudellisella alueella me karjalaiset olemme saaneet asua. Karjala on kansantulolla mitaten noussut aikoinaan menestyväksi ja raja-alue voi tehdä sen nykypäivänäkin.

Suomen ja Venäjän yhteistyön moottorina on kautta historian ollut taloudellinen yhteistyö. Kauppasuhteet ovat olleet tiiviit ja ne ovat kestäneet varsin hyvin vuosikymmenten poliittiset turbulenssit ja rajan siirrot. Venäjän merkitys Suomelle on vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin myötä ainoastaan kasvanut. Muiden Euroopan maiden tuontikysyntä on heikentynyt, kun vastavuoroisesti Venäjällä on eletty useampaan otteeseen taloudellista nousukautta.

Suomi tuo Venäjältä ensisijaisesti raaka-aineita. Vientimme Venäjälle on teknologiapainotteista; erilaisia koneita ja laitteita. Karjalan Tasavallan ja lähellä rajaa oleville suomalaisille alueille tärkeintä tällä hetkellä on kuitenkin molemmin puolin rajaa suuntautuva palveluvienti.

Venäjän osuus Suomen palveluviennistä on 20 prosentin luokkaa. Palveluviennin tärkein ala ovat matkailupalvelut. Suomi on pysynyt venäläisten suosituimpana eurooppalaisena matkakohteena jo vuosien ajan. On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että sekä Suomella että Venäjällä on matkailun suhteen yhteiset ongelmat ja tulevaisuuden haasteet. Jotta matkailu pysyy eläväisenä, täytyy molempien kansojen liikkua rajan yli. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kulttuuriarvoltaan merkittävät kohteet on pidettävä kunnossa. Ilahtuneena huomasin, että venäläisen uutistoimisto Regnumin mukaan presidentti Putin on määrännyt kunnostamaan Viipurin kulttuurimuistomerkit. Tässä on varmasti ollut yhtenä tekijänä Ulkoministeriön ja Karjalan Liiton mutkaton yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa, mutta toisaalta myös Viipurin merkitys kulttuurisena kohteena.

Yhtä lailla matkailun ohella suomalaisten yritysten tulee mennä rohkeasti Venäjän markkinoille. Suomalaiset yritykset eivät hyödynnä riittävästi Karjalan Tasavallan tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Kamennogorskissa sijaitsee lukuisia kaivosalueita ja louhoksia, joissa tarvittaisiin suomalaista osaamista ja tuotteita ja yrityksiä, joiden kanssa tehdä yhteistyötä. Yleisesti mielletään, että Venäjä on toimintaympäristönä haastava ja monessa mielessä byrokraattinen. Vaikeudet Venäjän kaupassa liittyvätkin useassa tapauksessa rajanylitys- ja tullausmenettelyihin sekä viranomaismääräyksiin ja käytäntöihin, mutta Venäjän hallitus on kiinnittänyt tähän huomiota ja keskittynyt ulkomaankaupan byrokratian vähentämiseen.

Tulevaisuudessa tiettyjä raja-aitoja on murrettava. Se ei ole mahdotonta, jos pidämme mielessä sen, kuinka paljon meillä molemmilla mailla on voitettavaa.

Marjo Matikainen-Kallström
Karjalan Liiton puheenjohtaja