Karjalaisten kesäjuhlien 2014 seminaari Lappeenrannassa, avauspuheenvuoro 13.6.2014

Hyvä seminaariväki, kesäjuhlavieraat,

Karjalan Liiton juuri käynnistyneen liittokokouskauden teema on karjalainen sanankäyttö, joten on luontevaa aloittaa kesäjuhlat seminaarilla perinteikkään Karjala-lehden vaiheiden merkeissä. Tällä karjalaisuuden äänenkannattajalla on 110-vuotisjuhlavuosi. Tämänkin takia halusimme liittona, että kesäjuhlia vietetään nyt Lappeenrannassa, Karjala-lehden nykyisessä kotikaupungissa. Karjala-lehti on vuosiensa varrella ansiokkaasti keskittynyt karjalaisuuteen liittyvään uutisointiin ja toiminut karjalaisten evakkojen heimolehtenä.

Suomalainen sanomalehdistö elää tällä hetkellä kaikkien aikojen murrosta. Painettujen sanomalehtien levikit laskevat, mikä on johtanut monien sanomalehtien kohdalla ilmestymiskertojen vähentymiseen. Murroksen taustalla on monta yksittäistä asiaa, joista merkittävin on viestintäalan maailmanlaajuinen digitalisoituminen. Perinteinen sanomalehti on saanut uuden haastajan internetissä välitettävistä uutisista, verkkolehdistä sekä erityisesti sosiaalisesta mediasta. Me suomalaiset olemme kuitenkin onneksi lukijakansaa, olipa välitetty teksti sitten paperilla tai sähköisessä muodossa. Vain lukemalla suomeksi suomen kieli säilyy valtakielien puristuksessa. Kieli on yksi tärkeimmistä ihmisen, heimon ja kansakunnan identiteetin muodostajista. Tämän tosiasian takia meidän on ponnisteltava kaikkemme, että sanomalehdet ja kirjallisuus säilyttävät paikkansa yhteiskunnassa.

Kotimainen sanomalehdistö ja kuten myös Karjalan-lehti ovat yrittäneet sopeutua muutokseen parhaansa mukaan ja panostaneet digitaalisen toiminnan kehittämiseen. Digitalisoitumisen lisäksi sanomalehdistön ahdinkoa ovat syventäneet edelleen muutamat viime vuosien poliittiset päätökset. Suoraan sanomalehtien kannattavuutta on alentanut hallituksen päätös arvonlisäveron perimisestä aiemmasta nollasta prosentista 9 prosenttiin vuoden 2012 alusta. Vuoden 2013 arvonlisäverokantaa korotettiin taasen 9 prosentista nykyiseen 10 prosenttiin. Tällä hetkellä Suomi on yksi Euroopan kovimmista sanomalehdistön verottajista.

Tämänpäiväisessä seminaarissa pureudumme niin Karjala-lehden historiaan kuin sen, kuten kaikkien muidenkin sanomalehtien, haastavaan tulevaisuuteen. Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin aloittaa seminaarin kertomalla olennaisimmat asiat siitä, miksi Karjala kiinnostaa yhä meitä suomalaisia niin paljon ja mitä tapahtui, kun Viipuri valtasi Helsingin Sanomatalon. Karjala-lehden entinen päätoimittaja, tietokirjailija Antti O. Arponen taas ”Viipurin sanomalehdet ja Karjala-lehti”. Seminaarin yhteydessä julkistetaan myös Viipurin läänin historian viimeinen osa. Siihen liittyvistä aiheista luennoi professori Matti Saarnisto otsikolla ”Karjalan synty – Viipurin läänin luonnon ja esihistorian tutkimus”.

Saarnion jälkeen dosentti Anu Koskivirta luennoi aiheesta ”Historialliset Karjala-käsitykset ja uusiutuva karjalaisuus”.

Seminaarin viimeisen puheenvuoron käyttää Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja, tietokirjailija Risto Uimonen. Hän käsittelee sanomalehtien vaikeaa nykytilaa ja tulevaisuutta ja toimii myös seminaarimme puheenjohtajana.

Seminaarin päätteeksi julkistamme Karjalan Liiton Evakkoäiti-muistomerkin tekijän.

Toivotan teille kaikille antoisaa seminaaria ja ikimuistoisia kesäjuhlia!

Marjo Matikainen-Kallström
Karjalan Liiton puheenjohtaja