Diabetesfoorumi 13.5.2014, Finlandia-talo, avauspuheenvuoro

Arvoisa seminaariyleisö, hyvät kuulijat,

lämpimästi tervetuloa järjestyksessään kolmanteen kansalliseen diabetesfoorumiin. sanottajamäärä on kasvanut vuosi vuodelta ja jälleen kerran on ilo todeta salin olevan täysi osallistujista. Foorumin tavoitteena on tuoda yhteen asiantuntijoita, järjestöjä ja päättäjiä. Vastaavankaltaista tapahtumaa, jossa kaikkien eri alojen asiantuntijat ovat edustettuina, ei Suomesta löydy. Meillä on tänään siis oiva mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja haastaa puhujia sekä osallistua itse, jotta saamme päivästä mahdollisimman paljon irti. Tänään on myös se hetki, jolloin voimme jakaa tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä yhteisen koko kansakuntaa koskettavan diabeteshaasteen voittamiseksi.

Suomessa on jo lähes 500 000 diabeetikkoa eli meistä noin joka kymmenes sairastaa sitä. Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla on tapahduttava paljon kansanterveydellisistä syistä johtuen. Suomalaisten keskimääräinen elinikä nousee, terveyttä ylläpitävä liikunta vähenee ja yhteiskunnan talous heikkenee. Pitkäaikaissairauksien kuten diabeteksen lisääntyminen aiheuttaa merkittäviä paineita yhteiskunnalle ja Suomen terveydenhuollolle. Me, Eduskunnan Diabetesryhmässä, olemme myös kiinnittäneet tähän huomiota ja pyrimme tulevilla
oimilla yhtälailla parantamaan diabeetikkojen asemaa yhteiskunnassa kuin myös edistämään lainsäädännön ja muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta keinoja,joilla pystymme hidastamaan taudin yleistymistä.

Yhtenä syynä diabeteksen yleistymiseen pidetään elintason nousua. Kakkostyypin diabetesta kutsutaankin monessa yhteydessä elintasosairaudeksi. Asiahan ei ole näin mustavalkoinen. Kuten paikallaolijat hyvin tietävät, on kakkostyypin diabetes pääosin periytyvä sairaus. Toki niin kakkos- kuin ykköstyypin diabeteksessa elintavoilla on suuri merkitys. Hyvä ruokavalio yhdistettynä liikuntaan osaltaan sekä ehkäisevät sairauden puhkeamista kuin auttavat sen hoidossa. Nyky-yhteiskunnassa ihmiskehoon ei kuitenkaan kohdistu samankaltaista rasitusta kuin ennen vanhaan agraariyhteiskunnassa. Fyysisen aktiivisuuden puute on huolestuttavaa, sillä kehon hyvinvointi on riippuvainen liikkeestä. Liike ravitsee kehoa, kohottaa vireystilaa ja antaa voimia arjessa jaksamiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että pitkällä tähtäimellä tärkeämpää kuntosalilla rehkimisen sijaan, on olla arjessa aktiivinen. Istumatyötä tekevät vahingoittavat kehoansa ennennäkemättömällä tavalla. Nykyisten suositusten mukaan istumatyöntekijöiden tulisi jaloitella pitkin päivää. Kävellä työkaverin luo sähköpostin lähettämisen sijasta, hylätä hissi ja kävellä rappuset. Aktiivisuus arjessa on terveyden kokonaiskuvan kannalta tärkeintä. Uskonkin itse vakaasti ja tätä tutkimuskin tukee, että jos ihminen oppii jo lapsuudessa aktiivisen elämäntyylin ja syömään terveellisesti, olisimme diabeteksen ehkäisyssä varsin pitkällä.

Näihin asioihin pureudutaan tarkemmin päivän ensimmäisessä osiossa, jossa käsitellään diabeteksen ennaltaehkäisyä ja  toisessa hyvää hoitoa. Kokonaisuudessaan itse päivä jakautuu kolmeen eri osioon. Iltapäivän osiossa käsitellään diabeteksen yhteiskunnallista näkökulmaa paneelikeskusteluineen.

Osiot jakaantuvat kompakteihin asiantuntijapuheenvuoroihin, joiden jälkeen käymme pöytäkeskustelun annetusta aiheesta.

Arvoisa seminaariyleisö,

olkaa aktiivisia ja haastakaa paikalle saapuneita asiantuntijoita. Huomioikaa, että teillä on päivän aikana mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä vistiseinän kautta. Tämä toimii joko Twitterin tai tekstiviestityksen kautta. Jotta verensokerimme pysyisi tasaisena lounastamme klo 11.50-12.30.
Antoisaa foorumia teille kaikille!