Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018  kaavaillaan melkoista leikkaustoimenpidettä maamme erityislukioiden rahoitukselle. Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus halutaan puolittaa sekä rajata lukioiden valtionosuusrahoitus kolmeen vuoteen. Jos säästöt toteutuvat, miten käy suomalaisen huippu-urheilijan?

Nimenomaan erityistä koulutustehtävää toteuttavat urheilulukiot mahdollistavat nuorelle urheilijalle tulevaisuuden kannalta tärkeän kaksoisuran ja ovat samalla suomalaiselle huippu-urheilujärjestelmälle erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kaksoisura, jossa yhdistetään urheilu ja opiskelu, mahdollistaa elämän myös urheilijauran jälkeen. Urheilulukioissa opiskelee valtaosa maamme huippu-urheilija lahjakkuuksista. Ja tutkitusti vielä hyvin arvosanoin! Vasta viime vuonna onnistuimme saamaan Suomeen urheiluakatemiaohjelman, jonka keskeisenä tehtävänä on ollut kehittää urheilu lajiliittojen – ja seurojen yhteistoimintaa urheilulukioiden kanssa. On päivänselvää, että nykymuotoisen lukion suorittaminen on, lajista riippumatta, mahdotonta kaikkien suorittaa kolmessa vuodessa. Harjoitusleirien ja kilpailukauden ajankohdat sanelevat urheilijoiden poissaolot. Kertyvien poissaolojen takia nykymuotoisessa lukiossa kurssien suorittaminen olisi mahdotonta suorittaa vaadittuna aikana.

Nyt kaavailut muutokset: urheilulukioiden erityisrahoituksen puolittaminen, neljännen vuoden opiskelun taloudellisen tuen lopettaminen ja mahdollinen erityisen tehtävän tuntijaon poistaminen vie mahdollisuuden nuorilta lahjakkailta urheilijoilta kaksoisuraan. Eikö urheilijoita haluta enää koulunpenkeille? Sanonnan mukaan ”Urheilija ei tervettä päivää näe” pitää monen kohdalla valitettavasti paikkansa ja monen huippulahjakkuuden ura saattaa tyssätä loukkaantumiseen. Tällöin on ensisijaisen tärkeää, että tukiverkkona on koulutus, johon nojautua ja jolle rakentaa seuraava ura.

On järjetöntä, että samaan aikaan, kun hallitus kaavailee oppivelvollisuusiän nostoa, se patistaa erityislukion kävijöitä aikaisemmin kouluista pois. Urheilulukioiden oppilaiden keskimääräinen opiskeluaika vuonna 2011 oli 3,37 vuotta ja lähes kaikki valmistuivat vähintään neljässä vuodessa. Ja toi urheilulukioiden käynneistä urheilijoista ja yhä niissä opiskelevista Suomelle muutaman mitalinkin tämän vuoden olympialaisissa.  Onko siis ministeriö valikoimassa urheilijat lajin mukaan lukion ja korkeakoulutuksen ulkopuolelle jääviin?