Digiaika haastaa nykyiset liiketoimintamallit, toimintatavat ja organisaatiot kaikilla yhteiskunnan aloilla. Digibarometrin 2014 mukaan pääosa Suomen talouden harvoista kasvumahdollisuuksista liittyy digitaalisuuteen tai sen hyödyntämiseen.

Barometri kertoo myös karun totuuden nykytilasta. Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta, mutta toteutuksessa jäämme 22 maan vertailussa sijalle 7.

Uuden liikeidean kaupallistaminen on helpompaa kuin aiemmin, asiakkaat ovat helposti saavutettavissa ja vahvaa tietoteknistä osaamista löytyy. Meillä on edellytykset, mutta emme toimi. Esimerkiksi verkkokaupassa Suomi on lilliputti monien Euroopan maiden rinnalla, vaikka nimenomaan siinä olisi mahdollisuuksia suomalaisille yrittäjille.

Yksi Suomen johtavista verkkokaupan asiantuntijoista Arhi Kivilahti sanoo, että julkinen sektori voisi kannustaa verkkokaupan kehittämiseen muun muassa verotuksella ja muilla kannusteilla. Tällä hetkellä tilanne on meikäläisittäin huono: Suomen arvonlisävero, 24 prosenttia, on yksi Euroopan korkeimmista. Saksassa alv on 19 prosenttia. Kuluttaja, joka hankkii ostoksensa saksalaisesta verkkokaupasta, maksaa arvonlisäveronsa Saksaan. Suomalainen kauppa häviää siis jo lähdössä.

EU on kyllä pyrkinyt harmonisoimaan arvonlisäverokantoja, mutta tuloksetta. Olisiko Suomen nyt syytä lähteä ajamaan yhtenäistä arvonlisäverokantaa edes kaikkien EU-maiden verkkokaupalle? Silloin myös suomalaisia tuotteita olisi edullisempaa klikkailla rajojemme ulkopuolella.

Marjo Matikainen-Kallström
puheenjohtaja TEK