TEK valtuustoseminaari

Tuottavaa työtä löysässä hirressä?

20.3.2014 Oulu

Avauspuheenvuoro

Hyvät kollegat, hyvä seminaariväki

Lämpimästi tervetuloa tähän TEKIn valtuuston yhteydessä pidettävään yt-neuvotteluita käsittelevään seminaariin. Vallitsevassa taloustilanteessa yt-neuvottelut ovat yleistyneet yrityksissä huomattavasti. Irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut näyttäytyvät henkilöstölle pahimmillaan epäloogisena pelinä, arpomisena tai siivouksena. Tähän mielikuvaan ei vaikuta positiivisesti edes se, että itse käsite yt-neuvottelut tarkoittaa oikeastaan yhteistoimintaneuvotteluita, eli paljon muuta kuin automaattisia lähtöpasseja. Toive yhdessä toimimisesta nakertuu viime kädessä silloin, kun irtisanomiseen ei näyttäisi joskus vaikuttavan edes se, tekeekö työnsä hyvin vai huonosti. Tämä käy ilmi tänään seminaarimme yhteydessä julkaistavasta Tekniikan akateemisten tutkimuksesta Yhteistoiminnan henki hukassa – Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatioissa.

Tutkimukseen haastateltiin sekä TEKin rivijäseniä että luottamusmiehiä. Haastateteltujen vastaukset kertovat työilmapiirin, motivaation, keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä. Tuottava työ ei ota sujuakseen löysässä hirressä. Tämän lisäksi luottamusmiehinä yt-tilanteissa toimineet kokevat, että heillä on hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa neuvottelujen lopputulokseen. Neuvoteltavaa ei juurikaan ole ja todellisesta yhteistoiminnasta ei voi puhua, sillä vaikka työntekijöiden edustajat esittäisivät liiketoiminnan kannalta perusteltuja vaihtoehtoja irtisanomisille, työnantaja ei yleensä niille korvaansa lotkauta. Näyttää siis siltä, että huonoissakin päätöksissä pysytään.

Tutkimuksen tuloksissa on löydettävissä vakavasti otettava viesti, sillä asiantuntijaorganisaation voi olettaa olevan erityisen altis näille yt-neuvottelujen rapauttaville vaikutuksille. Iso osa asiantuntijatehtävistä perustuu luovuuteen ja innovaatiokykyyn. Jatkuvassa epävarmuudessa tai epäluottamusta herättävässä ilmapiirissä ainakaan luovuus ei kukoista.

Miten yritys voi pärjätä, jos jatkuvilla kehnosti toteutetuilla yt-neuvotteluilla viedään vaativaa asiantuntijatyötä tekevien motivaatio ja luottamus pitkäksi aikaa? Huonosti hoidettujen yt-neuvotteluiden sijaan meidän tulee pyrkiä parantamaan yritys- ja työpaikkakohtaista neuvottelukulttuuria ja luottamusta. Varmasti löytyy myös yrityksiä, joissa toteutetaan onnistunutta yhteistoimintaa. Hyvät käytännöt pitäisi jakaa muillekin. Tässä on työsarkaa kaikille työmarkkinaosapuolille.

Nykymuotoisen yhteistoimintalain toimivuutta tuotannollisin tai taloudellisin syin käytävissä yt-neuvotteluissa olisi myös hyvä arvioida uudelleen. Työnantajien oma etu on miettiä tarkkaan, miten yt-prosessi toteutetaan henkilöstön kannalta oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Henkilöstönedustajien kantoja pitäisi kuunnella oikeasti ja ottaa myös huomioon. Ja silloinkin kun henkilöstövähennykset ovat välttämättömiä, yrityksen kannattaa hoitaa muutosturva hyvin, ja osoittaa siten välittävänsä henkilöstöstään.

Tässä oli vain muutama parannusehdotus tutkimuksen esille nostamiin epäkohtiin. TEKin vastaava tutkija Susanna Bairoh esittelee meille seuraavaksi tutkimuksen ja sen tulokset tarkemmin, jonka jälkeen käydään aiheen tiimoilta paneelikeskustelu. Tämänpäiväiseen paneeliin osallistuvat Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkija Heidi
Kervinen, Työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen, Outokumpu Stainless Oy:n henkilöstöjohtaja Risto Leinonen ja entinen luottamusmies Mikko Merihaara. Toivon panelisteilta vilkasta keskustelua ja näkemyksiä epäkohtien korjaamiseksi.
Mukavaa seminaaripäivää kaikille!