Hyvät Joulukanteleen lukijat,

Joulu on kiireestä rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa.  Talveksi kääntynyt syksy päätetään kynttilöiden valossa sukulaisten ja ystävien kanssa lämpimissä tunnelmissa.
Jouluna on aikaa laulaa, iloita, antaa lahjoja ja nauttia herkuista. Nyt on myös helppo osoittaa kiitollisuutensa ihmisille ja teoille, jotka elämässämme ovat tärkeitä. Joulu on myös välittämisen aikaa, joten muistetaan myös heitä, jotka ovat yksin ilman läheisiä tai ystäviä.

Joulun viettoon liittyy meillä useimmilla paljon perinteitä: on tuttua, turvallista ja
kotoista tehdä samoja asioita, syödä samoja ruokia ja laulaa samoja joululauluja kuin aina ennenkin, usein lapsuudesta lähtien. Siten meille on syntynyt hyvien muistojen arkku, josta voimme ammentaa tulevinakin jouluina. Nämä muistot liittyvät monasti tiettyyn tunnelmaan ja niissä merkittäväksi tunnelman luojaksi nousee usein musiikki.

Meidän suomalaisten rakkaudesta joululauluihin ja halusta myös laulaa niitä yhdessä
kertovat kirkoissamme vietettävät ”Kauneimmat joululaulut” -tapahtumat. Samat tutut
laulut ovat säilyneet näissä tilaisuuksissa vuodesta toiseen suosikkeina; toki niiden rinnalle on syntynyt uusiakin ”klassikoita”. Musiikkiperinnössämme joululauluilla on merkittävä osa juuri siksi, että ne toistuvat vuodesta toiseen ja ne koskettavat lähes kaikkia meitä joulun viettäjiä.

Oma mielenkiintoinen musiikin osa-alue on eri maakuntien musiikki- ja lauluperinteet. Karjalainen musiikki onkin ollut Karjalan Liiton kiinnostava teema tänä vuonna. Runolaulut, itkuvirret ja karjalainen joiku ovat tulleet tutuiksi lukuisissa tilaisuuksissa ympäri Suomen. Näillä erilaisilla musiikeilla on ollut oma tehtävänsä: runolaulut säilyttävät perinteitä ja kertovat karjalaisten historiasta jälkipolville, itkuvirret helpottavat ihmisiä surussa ja joiut saavat viihtymään sosiaalisissa tilanteissa.

Ensi vuonna teemamme on karjalainen sanankäyttö. Karjalaisen heimon tunnistaa usein iloisesta puheensorinasta, harvoin sitä tuppisuina ollaan. Karjalaiset runot, kertomukset ja monenmoinen kirjallinen tuotanto on hyvin laajaa ja sanankäyttö vivahteikasta. Karjalainen sananparsikin sanoo:” Oikei tulj suu hyvä makujseks ko sai haastaaksei siu kansais!”.

Vuosittaisten teemojemme lisäksi liitollamme on myös pidempiä projekteja. Viime keväänä käynnistyi meille kaikille tärkeä Evakkoäiti -muistomerkkihanke, joka iloksemme on lähtenyt hyvin käyntiin. Näyttää siltä, että muistomerkki saadaan toteutettua. Raskaan evakkotaipaleen ja kodin uudelleenperustamisen kokeneille evakkoäideille voidaan myös täten osoittaa heidän ansaitsemansa arvostus ja kunnioitus. Hanke toteutetaan lahjoitusvaroin, siksi jokaisen apu on tervetullutta ja arvokasta.

Toivotan teille kaikille musiikista rikasta joulun aikaa, yhdessäoloa läheistenne kanssa ja taukoa arjen kiireistä! Oikein hyvää alkavaa vuotta 2014!

Marjo Matikainen-Kallström

Karjalan Liiton puheenjohtaja