Pankit ovat finanssikriisin jälkeisessä EU:n sääntelykierteessä. Vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet ja pankit ovat keskittyneet omien parhaiden asiakkaidensa hyvinvointiin. Uutta riskiä otetaan hyvin varovasti, ja uudet asiakkaat pääsevät pankin siipien suojaan harvakseltaan.

Suomalaisessa yritystoiminnassa on perinteisesti totuttu hoitamaan yritysten rahoitusta lähes pelkästään pankkirahoituksen avulla. Hyvin harvat yrittäjät edes harkitsevat oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimista ystäviltä ja sukulaisilta – eikä suomalainen yhteiskunta tätä ajatusta tuekaan.

Raha ja luovuus eivät välttämättä asu samassa paikassa. Miten käy niiden potentiaalisten kasvuyrittäjien, jotka jäävät kirstunvartijoiden varovaisuuden takia ilman rahoitusta? Tai jos näiden yrittäjien lainamarginaali nousee aivan liian korkeaksi? Katoaako meiltä tämän varovaisuuden seurauksena merkittävä osa uudesta kasvupotentiaalista?

Tarvitaan kiireesti uusia ja erilaisia rahoituslähteitä, eri kokoisia ja erilaisia kasvurahastoja. Monet tutkimukset pääomasijoitusten vaikutuksista yhteiskuntaan kertovat samaa viestiä: pääomasijoittaminen toimii kansantalouksissa dynaamisen kasvun moottorina muun muassa lisäämällä yritysten liikevaihtoa ja luomalla työpaikkoja.

Marjo Matikainen-Kallström

puheenjohtaja TEK