Tekniikan Akatemian apurahojen ja palkintojenjakotilaisuus 9.4.13 Pörssitalo

Arvoisat kuulijat, bästa åhörare,
Tekniikan korkeakoulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin mahdollistamisessa. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys edellyttää poikkitieteellistä teknologian hyödyntämistä ja kehittämistä. Tänään saamme juhlistaa ja antaa tukemme maamme teknologian alan huippuosaajille.

Suomalainen innovaatioympäristö halutaan nostaa laaja-alaisella innovaatiopolitiikalla maailman parhaaksi. Tämä edellyttää voimakasta panostusta tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Tämän hetkisessä taloustilanteessa riittävän rahoituksen varmistaminen on kuitenkin haastavaa. Maamme hallitus sopi ennen pääsiäistä valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017.

Kehysriihessä tehdyt päätökset korostavat talouskasvua ja uusia työpaikkoja ratkaisuna julkisen talouden haasteisiin. Hallituksen linjausten mukaan Suomen taloudellista menestystä rakennetaan ennen kaikkea korkean työllisyyden, kilpailukykyisen tuotannon ja korkean osaamisen varaan. Täytyy muistaa, että kilpailukykyistä kansantaloutta ei saavuteta ilman panostuksia teknologiaan. Korkeaa teknologista tasoa taas ei saavuteta ilman panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen.

Osaamisen kivijalka on esi- ja perusopetuksessa. Menestyvän Suomen edellytyksenä on, että koko koulutusketju esiopetuksesta täydennyskoulutukseen on kilpailukykyinen. Kyky käyttää tekniikkaa, eli  tekniikan lukutaito, on välttämätön kansalaistaito, jonka merkitys vieläpä kasvaa jatkuvasti. Koko ikäluokalla tulee olla tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavat tekniset valmiudet ja riittävän monella nuorella halu ja taidot tekniikan kehittämiseen. Perusopetuksen opinto-ohjelmaan olisi perusteltua sisällyttää poikkialoittainen ihminen ja teknologia opintokokonaisuus, joka toisi hyvin esille teknologian kiinteän yhteyden arjen hyvinvointiin. Nuorten ymmärryksen lisääminen teknologian keskeisestä roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa lisäisi varmasti samalla myös tekniikan koulutusalan vetovoimaa myös tyttöjen parissa.

Yleisenä huolenaiheena on ollut jo pitkään peruskoululaisten matemaattisten taitojen mureneminen. Opetushallituksen hiljattain julkaisemat tuoreimmat arviot vahvistavat nämä pahimmat pelot. Osaamisen taso laskee vaikka sen pitäisi päinvastoin parantua, sillä matematiikka on yksi sivistyksen keskeisimpiä osa-alueita, mutta ennen kaikkea se on osana arkipäivänä käyttämämme teknologian perustaa.

Peruskoulutukselta on edellytettävä, että se antaa riittävästi matemaattisia valmiuksia koko vuosiluokalle. On välttämätöntä, että kaikki saavat hyvät perusvalmiudet, mutta toisaalta on myös tärkeää, että matemaattisesti lahjakkaille oppilaille on tarjolla nykyistä enemmän mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen. Räätälöity opetus edellyttää uusimpia matematiikan pedagogiikan tutkimustuloksia hyödyntävää täydennyskoulutusta ja riittäviä opetusresursseja.

Luonnontieteellisillä aloilla on tällä hetkellä huutava pula riittävät matemaattiset valmiudet omaavista opiskelijoista. Näitä valmiuksia kun tarvitaan monella eri alalla ja monella eri tasolla. Vaikka kansainväliset vertailut PISA ja TIMSS antavat suomalaisille koululaisille hyvän arvosanan, tarkempi tulosten tutkiminen osoittaa, että osaamisen taso on huolestuttavasti laskussa edellisvuosiin verrattuna. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen seuranta-arviointi osoittaa, että toimenpiteitä tulisi suunnata oppimismotivaation herättämiseen, riittävien tietojen ja taitojen oppimiseen, matematiikan oppimiseen liittyvän itsetunnon vahvistamiseen sekä matemaattisen ajattelun ja ymmärryksen parantamiseen. Siinäpä se.

Arvoisat kuulijat,

Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista. Myös korkeakoulutuksessa perusosaamisen tasoa ja siihen suunnattuja resursseja tulee nostaa koko ajan, paikallaan pysyminen merkitsee auttamatta kelkasta putoamista. Tällä hetkellä tekniikan yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen ei panosteta riittävästi. Korkean opetuksen laadun kehittäminen edellyttää nykyistä enemmän opetushenkilökuntaa opiskelijamäärää kohden ja enemmän panostusta oppimisympäristön ja pedagogiikan kehittämiseen. Antiikkisilla välineillä ei myöskään tehdä tulevaisuuden innovaatioita. Valitettavasti investoinnit laiteinfrastruktuuriin tekniikan yliopistoissa ovat viime vuosikymmeninä olleet aivan liian
vaatimattomalla tasolla.

Onneksi Suomessa on säätiöitä, tieteen tukijoita, jotka paikkaavat julkisen ja suoran yritysrahoituksen jättämää aukkoa tutkimuksen ja teknologian kehittämisessä. Kiitos teille kaikille, jotka tänään jaatte yli 1.1 miljoonaa teknistieteelliseen tutkimukseen. Se on merkittävä panostus.

Koulutukseen ja tutkimukseen panostettavat resurssit on nähtävä investointeina tulevaisuuden hyvinvointiin. Sekä yliopisto- että yksityisellä sektorilla koulutukseen ja tutkimukseen käytetty raha kaartaa innovaatioiden myötä takaisin valtiolle, yksityiselle sektorille ja yhteiseen hyvään. Korkea osaaminen ja laadukas tutkimus sekä kyvykkyys niiden hyödyntämiseen ovat edellytyksiä uusille innovaatioille. Ilman uusia innovaatioita taas ei synny uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia. Siksi pihistäminen panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen on Suomen kaltaiselle osaamisintensiiviselle kansantaloudelle tuhontie.

On pidettävä mielessä, että tutkimuksen ja innovaation välissä ei ole suoraa yhtäläisyysmerkkiä. Tutkimustyön tulokset on pystyttävä jalostamaan kaupallisesti hyödynnettävään muotoon. Avoimessa innovaatioympäristössä käyttäjälähtöisyys on tässä olennaisessa roolissa. Strategisen yhteistyön vahvistaminen yliopistojen ja elinkeinoelämän kesken onkin välttämätöntä. Yliopistoille on myös luotava kannusteita esimerkiksi rahoitusmallin kautta nykyistä vahvemmin tutkimustulosten kaupallistamiseen ja uuden yritystoiminnan synnyttämiseen.

Yrityksissä korkeaan teknologiaan liittyviin innovaatioihin on pystyttävä sitomaan yksilöllinen suunnittelu asiakkaalle etukäteen ja tuki sekä huolto käyttöönoton jälkeen. Eritoten myynnin jälkeinen huolto ja tuki ovat tärkeitä. Tällä hetkellä myymme tuotteita, mutta emme huolehdi asiakassuhteesta sen jälkeen. Prosessi jää yrityksen puolelta keskeneräiseksi ja innovaation edelleen jalostuksesta saatava mahdollinen hyöty saamatta. Asiakassuhde on luotava myös jatkohuoltoon, joka työllistä osaamista pidemmällä aikavälillä.

Finland skall sälja sina kompetenstjänster och i synnerhet utomlands.Förutsättningarna för uppståendet av sådana orn global -företag har lyckligtvis ökat i och med den utvecklade informationsteknologin och elektroniska handelsmedel. Ändå är finländska företag försiktiga med att marknadsföra sina produkter globalt. Vår verksamhet är för hemvävd och samarbetar inte tillräckligt mycket internationellt. Tyvärr strävar finländska företagare inte lika mycket efter tillväxt, internationalisering, och riskkapital som de tävlande företagen utomlands.

Regeringen insåg betydelsen av internationalismen då den grundade ICT-arbetsgruppen. Satsningen på kunnandet inom ICT -branschen skapar förutsättningar för Finlands framgång och för gränsöverskridande samarbete. I en allt mer globaliserad värld klara sig Finland inte ensam, utan endast genom samarbete med många andra.

Problemet angående internationaliseringen kan även ses inom utbildningen. Finländska studeranden och forskare borde mer uppmuntras att söka sig utomlands för studier och forskningsprojekt, eftersom toppkompetens som erhållits genom internationellt nätverk oftast leder till bäst resultat. Vi borde modigare vara delaktiga i internationella forskningsprojekt och nå toppkompetens inom någon viss sektor. Forskningsarbete utfört i samarbete med andra experter minskar inte på vårt kunnande, tvärtom. Samarbetet möjliggör hela processen. Att kura ihop sig inom sina egna gränser är inte en lösning, utan ett hinder. Det krävs mod att åka utomlands, men det lönar sig.

Arvoisat kuulijat,

Tänään jaettavat apurahat ja palkinnot toteuttavat parhaimmalla mahdollisella tavalla Suomen teknologiaosaamisen keskeisen merkityksen tunnustamista ja edelleen kehittämistä sekä mahdollistavat sen viemisen maailmalle. Onnittelut jo etukäteen apurahojen ja palkintojen saajille!

Till sist jag vill gratulera alla som har fått stipendier eller pris idag! Grattis och lycka till i framtiden.