Olen pitkään huutanut T&K-määrärahojen perään ja vaatinut erityistä panostusta ja parempaa asennetta tutkimukseen. Suurin osuus Suomen T&Kpanostuksista on ollut Nokian varassa. Nyt Nokian tutkimuspanostukset laskevat koko ajan. Valtio paikkaa osan, mutta mikä on muiden yritysten osuus? Pieni. Meillä on hyviä esimerkkejä toisenlaisestakin toiminnasta kuten Wärtsilä, Kone ja Outotec. Ne pärjäävät maailmalla. Hallitus raotti hiukan ovea oikeaan suuntaan mahdollistaessaan T&K- erovähennyksen jo tämän vuoden budjetista.

Suomessa on jo pitkään puhuttu teknisten alojen perusopetuksen resurssien dramaattisesta jälkeenjääneisyydestä. Opetuksen laatua tekniikan yliopistossa heikentää se, että opetushenkilökuntaa on liian vähän suhteessa opiskelijoihin.Teknillisten yliopistojen tarvetta laiteinvestointeihin ei oteta riittävästi huomioon. Jos tämä jatkuu, meillä ei ole tulevaisuudessakaan huippuyliopistoja. Ne taas ovat edellytys pysymiselle teknologian kärkimaiden joukossa.

Edellisinä vaikeina aikoina 1990-luvulla, satsattiin kahteen asiaan: pääomaverotus laskettiin neljästäkymmenestä kahteenkymmeneen viiteen, eli pääoma ja osinkoverotus laitettiin samalle tasolle sekä osoitettiin kunnolla resursseja t&k:hon. Tosiasiahan on se, että Suomi nousee tai kaatuu yhdessä insinööriosaamisen ja t&k-panostuksen kanssa.

Marjo Matikainen-Kallström

puheenjohtaja TEK