Säkkijärvi-säätiön Säkkijärvijuhla
10.6.2012, Elimäki

Hyvät säkkijärveläiset, hyvät
karjalaiset ja karjalaisuuden ystävät

Oli mukava ajella tänne Elimäelle alkukesän vehreydessä ja mukavassa säässä. Tiekin oli tuttu sekä Ruotsinpyhtäälle päin että Kouvolaan, joissa käymme usein sukuloimassa. Aikaisemmin tie kulki läänistä toiseen, nykyisinhän kuulumme kaikki suureen Etelä-Suomen Lääniin, niin Uudenmaan kuin Kymenlaaksonkin maakunnat.

Säkkijärveläiset evakothan asutettiin lopullisesti pääosin tänne Kymenlaakson alueelle, joka muistutti olosuhteiltaan Säkkijärven aluetta. Siten toinen evakkotaival oli huomattavasti lyhyempi kuin ensimmäinen, joka suuntautui Satakuntaan. Jälkeenpäin ajatellen voi vain aavistaa miten kulttuurit olisivat kohdanneet niin eriluontoisten kansanosien kesken.

Säkkijärven maantieteellinen sijainti on koko sen historian ajan aiheuttanut jatkuvia muutoksia hallitsijoissa. Aluetta on jaettu Ruotsin, Venäjän, Suomen suuriruhtinaskunnan ja lopulta Suomen ja Venäjän kesken. Kunta on ollut osallisena monissa merkittävissä, historiallisissa tapahtumissa. Suurimmalle osalle suomalaisista Säkkijärvestä tulee ensimmäisenä mieleen Säkkijärven polkka, eikä suinkaan sen asema rajakuntana ja sen alueella käydyt rintamataistelut.

Meille Karjalan alueelle matkaaville matkailijoille nykyinen Säkkijärvi on tullut tutuksi läpikulkupaikkana matkalla syvemmälle Karjalan Kannakselle. Koska vanhempani ovat juuriltaan Viipurista ja Talista ovat omat kesämatkani suuntautuneet pääasiassa näille seuduille. Tänäkin vuonna lähden juhannuksen jälkeen matkaan vanhempieni ja tällä kertaa keskimmäisen lapseni kanssa kohti Viipuria ja sen ympäristöä.

Sotien jälkeen Säkkijärvi on kuulunut rajavyöhykkeeseen Venäjän puolella. Tässä kunnassa tilanne ei siis mitenkään muuttunut kun Venäjä muutama vuosi sitten laajensi rajavyöhykkeensä koskemaan oikeastaan koko luovutetun Karjalan aluetta.

Hyvät ystävät

Karjalan Liitto voi järjestönä hyvin: meillä on jäseniä lähes 40 000 ja uusia tulee eronneiden ja pois nukkuneiden sijaan joka vuosi tuhansia. Saamme myös useita uusia seuroja mukaan toimintaamme vuosittain. Säkkijärvi-säätiö on jo jäsenemme, mutta Säkkijärvi-seura ei vielä ole. Aktiivisena ja kasvavana seurana luonteva askel eteenpäin on liittyä Karjalan Liittoon, meidän kaikkien karjalaisten yhteisen sateenvarjon alle. Liiton jäsenyys tuo mukanaan paitsi jäsenetuja myös paljon uutta yhteistä toimintaa ja tilaisuuksia. Karjalan Liitossa karjalainen yhteisöllisyys kukoistaa.

Kaikessa seuratoiminnassa haasteena ovat nykyajan ihmisten tiukat aikataulut: ajasta taistelevat niin perhe, työ kuin ystävätkin. Kuntoillakin pitää, Facebookia ja Twitteriä päivittää, surffailla netissä ja googlailla tietoja. Millä keinoilla voimme kilpailla näillä ylikyllästetyillä markkinoilla?

Meidän ylivoimainen aseemme tässä taistelussa on karjalaisuus kokonaisuutena. Meidän iloinen ja nauravainen mielemme, meidän rikas ja runsas kulttuurimme, meidän koko Suomeen levinnyt aikaansaapa ja toimelias heimomme. Suurin osa meidän seuroistamme toimii ahkerasti ja tuottaa mielenkiintoisia aktiviteetteja kaikkien suomalaisten ulottuville.

Yksi loistava esimerkki mielenkiintoisesta ja pitkään jatkuneesta perinteestä ovat nämä teidän omat Säkkijärvijuhlanne, joita on järjestetty jo vuodesta 1945 lähtien. Vuodesta toiseen juhla kerää kiinnostuneita osallistujia satamäärin. Eikä tämä ole kuin osa toimintaanne, teillä on myös oma, säännöllisesti ilmestyvä lehti, teette matkoja rajan taa Säkkijärvelle ja vietätte yhteistä kirkkopyhää Mikkelin päivänä.

Muutama vuosi sitten jäsentemme kanssa yhdessä tekemämme Karjalan Liiton strategiatyö on nyt toimintamme pohjana. Meillä on visio tulevaisuudesta, haluamme ylläpitää karjalaisia perinteitä ja kulttuuria, sekä jakaa Karjalaa koskevaa tietoa. Otamme myös aktiivisesti kantaa yleisiin, Karjalaa koskeviin aiheisiin.

Viime talvena rajan taakse jääneet sotilas- ja siviilihautausmaat ovat jälleen nousseet puheenaiheeksi. Tällä kertaa aiheen nosti esiin Äyräpään hautausmaata uhkaava kohtalo. Aivan alueen viereen on rakenteilla lomakylä, jonka rajoja ja kulkuyhteyksiä on nyt jouduttu selvittelemään. Suomalaisten yhdistysten huoli kirkonmäen ja kalmistojen rauhasta on edelleen aiheellinen.

Asian nostaminen laajalti julkisuuteen auttaa tiedon jaossa, erilaisten sopimusten esiintuomisessa sekä näkökulmien selventämisessä. Toivottavasti julkisuus myös ehkäisee vastaavia tapauksia tulevaisuudessa. Jos jotain hyvää pitää nyt käsillä olevassa tapauksesta löytää, niin osapuolet ovat sentään pystyneet neuvottelemaan asiassa.

Toinen ongelmia tuottanut Venäjän toimenpide on siellä säädetty asetus, jonka perusteella Venäjän rajalla on leveä kaista, Suomen kohdalla lähes koko luovutetun Karjalan levyinen, jolla ulkomaalaiset eivät saa omistaa maata.  Mikäli ulkomaalaisen omistamaa kiinteistöä ei ole myyty valtiolle tämän vuoden tammikuun yhdeksänteen päivään mennessä, valtio voi pakkolunastaa sen itselleen.

Karjalan Liitolla ei ole tässäkään asiassa, kuten ei hautausmaa asiassakaan, minkäänlaisia toimivaltuuksia, koska kyse on valtioiden välisestä politiikasta. Meidän keinomme on olla yhteydessä virallisiin tahoihin, kuten ministeriöihin, lähinnä ulkoministeriöön, ja tasavallan presidenttiin sekä seurata tilannetta tarkasti. Näin olemme toimineet aktiivisesti jo usean vuoden ajan.

Hyvät ystävät

Meillä karjalaisilla ja karjalaisuuden ystävillä on kaksi konkreettista, tukevaa jalkaa, joiden varassa seisoa. Toinen on oma Heimotalomme Karjalatalo ja toinen on oma lehtemme Karjala-lehti.

Tänä keväänä karjalaisten Heimotalo on saanut erityistä huomiota osakseen meillä Liitossa. Meille kaikille tärkeän talon kunto on vuosien myötä päässyt rapistumaan ja nyt ollaan siinä pisteessä, että tärkeitä perusremontteja ei voida enää siirtää vahingoittamatta talon rakenteita. Vielä tämän vuoden aikana on tarkoitus teettää rakennuksesta kuntokartoitus ja tehdä alustava korjausbudjetti. Näiden valmistuttua on aika tehdä aikatauluihin ja rahoitukseen liittyvät päätökset.

Toinen tukijalkamme Karjala-lehti on tehnyt uudistuksia ja jatkaa nyt entistä ehompana, suosittuna lehtenämme. Lehti muuttui tabloid-kokoiseksi seuraten maailman lehdistön trendiä, kuten Financial Timesia, paljon ennen Suomen laajalevikkisempää lehteä, Helsingin Sanomia. Me karjalaiset kun seuraamme aikaamme ja olemme sukkelia tekemään päätöksiä. Toteutettu osakeanti auttoi lehden talouden paremmalle tasolle.

Hyvät ystävät

Enää viikko odotusta ja sitten pääsemme kaikki Lahteen, yhteisille kesäjuhlapäivillemme tapaamaan tuttuja ja tutustumaan tuntemattomiin. Tämä yhteinen juhla on monelle meistä jokakesäinen tärkeä ja mieluisa kohokohta suven ollessa tuoreimmillaan ja päivän pisimmillään juuri ennen juhannusta. Ohjelmatarjonta on tänäkin vuonna tasokas ja monipuolinen.

Tämän vuoden teemana ovat karjalaiset kädentaidot. Teeman virallinen muotoilu: ”Muotoilu ammentaa perinteistä ja kädentaidoista” kertoo mukana juhlassa olevan myös muotoilun teemaa. Karjalainen käsityöperinne ja karjalaiset käsityötekniikat esittäytyvät perinnetöissä sekä aivan uusissa, vanhoilla tekniikoilla tehdyissä töissä.

Itse odotan mielenkiinnolla ja jännityksellä millaisia tuotoksia on syntynyt kuuden tekstiilitaitajan käsissä perinteisestä kansallispukukankaasta. Heille annettiin muutama metri kangasta ja vapaat kädet toteuttaa siitä jokin tuote. Tulokset julkaistaan Kesäjuhlilla viikon päästä.

Näyttelyt, seminaarit, hengelliset ohjelmat, musiikki, paraati ja erilaiset juhlat saavat viikonlopun kulumaan kuin siivillä. Tervetuloa, hyvä juhlaväki, viihtymään myös Karjalaisille kesäjuhlille!

Hyvät ystävät

Karjalaisen kulttuurin ja perinteiden ylläpitäminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville on arvokas ja korvaamaton tehtävä. Nyt 65-vuotias säätiönne on toteuttanut tätä tehtävää jo kymmenien vuosien ajan. Nyt kun viimeisetkin elossa olevat Karjalasta evakkoon lähteneet heimolaisemme ja yhdistyksiemme alun perin kantavat voimat ovat hyvin iäkkäitä, on hienoa nähdä kuinka vetovastuu siirtyy seuraaville sukupolville, joiden innostus karjalaisuuteen on yhtä elävää kuin edeltäjiensäkin.

Karjalaisuus ei ole katoava luonnonvara, vaan pikemminkin elävä ja uusiutuva voima josta saamme jatkuvasti energiaa ja iloa elämäämme. Tämä energialataus tuntuukin oikein räjähtävän tilaisuuksissamme, kuten täälläkin tänään.

Toivotan Säkkijärvi-säätiölle onnea ja menestystä edelleen, sekä oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää teille kaikille!