Timo Soini kirjoittaa Suomen pankkien olevan hyvin pääomitettuja (HS 19.11 mielipidesivu). Myös Suomen Finanssivalvonta ja suomalaiset pankit ovat olleet tätä mieltä. Näkemys rajoittuu kuitenkin pankkilaitoksen laillisuuteen vakavaraisuutta koskien. Siksi se antaa virheellisen kuvan, sillä toiminnan laillisuus on eri asia kuin pankkijärjestelmän kyky suoriutua Suomen kansantalouden rahoituksesta.

Pankkitoimintaa voi verrata kunnalliseen vesilaitokseen, niin elintärkeä se on kansantaloudelle. On selvää, että vesilaitos voi toimia laillisesti myös silloin, kun sillä on huonot pumput ja pienet putket ja se joutuu rajoittamaan vettä ja pakottamaan ihmiset tilapäiseen vesihuoltoon. Kuten vesilaitokselle, ei pankkijärjestelmällekään pienuus ole lain vastaista.

Kuinka suuri sitten tulisi Suomen pankkijärjestelmän olla kansantalouden rahoitushuollon näkökulmasta? Missä vesilaitoksen tehon ratkaisevat pumput ja putkien koko, siinä pankkijärjestelmän tehon sanelee oman pääoman määrä.

Tilastoista käy ilmi, että suomalainen pankkijärjestelmä on poikkeuksellisen pieni. Oman pääoman suhde maan bruttokansantuotteeseen antaa huolestuttavat lukemat Suomelle: Suomi 13 %, Saksa15 %, Hollanti 17 % ja Ruotsi 18 %ja Ranska sekä Italia noin 24%. Euroalueen keskiarvo on noin 23%.

Kun prosentit muunnetaan euroiksi Suomen pankkijärjestelmästä puuttuu omia pääomia noin 19 miljardia euroalueen keskiarvoon verrattuna. Ero Saksaan on noin 4 miljardia, Ruotsiin ja Hollantiin on noin 8 miljardia euroa. Kun vertailukohteeksi otetaan Italian ja Ranskan pankkijärjestelmät, ero venähtää jo 20 miljardiin euroon.

Ei kalaan tarvitse mennä merta edemmäksi. On hyvää europolitiikkaa, että Suomi laittaa oman pankkijärjestelmänsä kuntoon. Kriisin syventyessä emme halua aiheuttaa riesaa muulle Euroopalle emmekä pullonkaulaa Suomen kansantalouden toiminnalle.

Marjo Matikainen-Kallström
kansanedustaja
Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja