Marjo Matikainen-Kallström
TEK puheenjohtaja, kansanedustaja
Ilo irti yrittäjyydestä –seminaari  12.10.2011 avaus
TEK ja SEFE,
Finnvera, Helsinki

Hyvät seminaarin osanottajat, hyvät ystävät

Diplomi-insinöörit ja muut tekniikan ammattilaiset ovat yhdessä ekonomien kanssa poikkeuksia suomalaisten akateemisten ammattikuntien joukossa. Molemmista ylivoimainen valtaosa ( ~80%) työskentelee yksityisellä sektorilla. Perinteisestihän meillä Suomessa julkisen sektorin osuus akateemisesti koulutettujen työllistäjänä on ollut suuri.

Tätä taustaa vasten on luontevaa että ammattikuntamme on aina asennoitunut myönteisesti yrittäjyyteen. Sama näkyy tänä päivänäkin. Tuoreimman teknologiabarometrin mukaan yrittäjyyden arvostus ammattikunnan keskuudessa on erityisen korkea. Syystä tai toisesta arvostuksen muuttuminen konkreettiseksi yrittäjätoiminnaksi on ollut hieman hitaanpuoleista, yrittäjien osuus ammattikunnassa on jonkin verran akavalaisen keskiarvon alapuolella.

Yleisesti yrittäjyys on ollut nouseva trendi jo useamman vuoden ajan. TEKissä asia on konkretisoitunut jo muutamia vuosia sitten kun aiempi yrittäjyystyöryhmä nostettiin statukseltaan valiokunnaksi. TEKin edellisessä ja nykyisessä hallitusohjelmassa on useita teknologiayrittäjyyteen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä.  Yrittäjyys liittyy läheisesti monien TEKille perinteisesti läheisten asioiden kehitykseen. Osa ammattikunnasta toimii itsenäisinä yrittäjinä, osa-aikayrittäjinä tai vähintään yrittäjänomaista toimintatapaa noudattaen. Menestyessään yrittäjät ja heidän yrityksensä luovat työpaikkoja ja työsuhteita entistä suuremmalle joukolle tekniikan osaajia. Yritystoiminta on myös olennainen osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Keksinnöt muuttuvat aidoiksi innovaatioiksi hyvin usein juuri yritystoiminnan kautta.

TEK ja sen yrittäjyysvaliokunta ovat kohdentaneet toimintaansa kulloinkin polttavimmiksi katsomiinsa aihepiireihin. Yleisenä lähtökohtana valiokunta haluaa yrittäjyyden tasaveroiseksi uravaihtoehdoksi palkansaajauran rinnalle. Yksi tärkeimmistä yrittäjyyteen ryhtymisen kynnyksistä on rahoituksen hankkiminen Start-up yritykselle. Tähän ongelmaan etsittiin ratkaisua muutama vuosi sitten panostamalla sekä työtä että rahaa aloittavien yrittäjien rahoitusmarkkinoiden kehittämiseen. Tiivis yhteistyö TEMin ja FinnVeran kanssa johti Aloitusrahasto Veran perustamiseen. Rahastosta on sittemmin kasvanut merkittävin toimija tällä sektorilla Suomessa. Niin TEKin piirissä kuin valtioneuvostossa pohditaan ja kehitettään jatkotoimia joilla rahoitusmarkkinoiden toimivuutta voitaisiin edelleen parantaa. Tukiviidakon remontti, joka perustuu tukien vaikuttavuuden arviointiin ja toisaalta esimerkiksi Bisnes-enkeleiden yritysrahoittajiksi kannustaminen verohelpotuksin ovat keinoja pääomasijoitusten kanavoimiseksi varhaisen vaiheen yritysten pääomittamiseen.

Toinen ajankohtainen yrittäjyyteen liittyvä kysymys on yrittäjä-palkansaaja -aseman välisen raja-aidan madaltaminen. Työelämä ja sen käytännöt ovat muuttuneet ja perinteinen palkansaajarooli saa rinnalleen yhä enenevässä määrin myös muita ansaintamuotoja kuten sivu- ja päätoimiset yrittäjät sekä toimiminen vuoroin palkansaajana ja vuoroin yrittäjänä. Aiempien ennakoitavien ja vakaiden työurien sijaan yhä useampi tekniikan ammattilainen toimii uransa eri vaiheissa tilanteen mukaan sekä palkansaaja-asemassa että yrittäjänä. Tavoitteena on saada palkansaajan ja yrittäjän statuksen määrittely yksiselitteisemmäksi ja siirtyminen niiden välillä helpoksi.

Yrittäjyyden määrittely tulisi tehdä siten, että se ottaa huomioon myös samanaikaisen yrittämisen ja palkansaannin sekaroolin. Tällöin myös edut, oikeudet ja velvollisuudet muuttuisivat liukuvasti, yrittäjä/palkansaaja – roolien vaihtelun mukaisesti.

Tärkeää on myös saada samat kriteeristöt eri tahoille. Nykytilanteessa yrittäjä-määrittelyssä ja siten henkilön kohtelussa on eri viranomaisten kesken eroja (esimerkiksi verotus, sosiaaliturva, työttömyysturva), jotka saattavat pahimmassa tapauksessa jopa vaarantaa henkilön oikeusturvan. Yrittäjyyden määrittelyt tulee harmonisoida ja vielä niin, että tulkinnanvaraisissa tilanteissa tulkinta on aina luonnollisen henkilön eduksi. Tämä on yleinen länsimaisen lainsäädännön periaate.

Koulutus on kivijalka, jolle osaaminen rakennetaan. Siksi koulutuksessa on huomioitava niin ajankohtaiset kysymykset kuin tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen. Ja jos haluamme tälle alalle yrittäjiä on siihen valmentavan koulutuksen myös kuuluttava opinto-ohjelmiin.  Yrittäjyys pitäisikin saada osaksi yliopistojen toimintatapoja ja työelämään valmennusta ja sitä pitäisi tuoda esille teknillisen korkeakoulutuksen opetuksessa monin tavoin. Opetushenkilökunnan asenne ja koko oppimisympäristön niin kutsuttu piilo-opetussuunnitelma vaikuttaa siihen, rohkaiseeko koulutus opiskelijoita myös yrittäjyyteen. Tähän liittyen TEK ja sen yrittäjyys- ja koulutusvaliokunnat ovat käynnistämässä tutkimusta, jossa selvitetään teknillisten yliopistojen tämän alan opetuksen laajuutta Suomessa ja sen merkitystä teknologiayrittäjyydelle.

Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä. Siksi on lupaavaa, että alallemme on viime vuosina noussut kokonainen rypäs yrittäjänomaiseen lähestymistapaan ja konkreettiseen toimintaan pohjautuvia aloitteita, esimerkkeinä vaikkapa VentureGarage Otaniemessä, Protomot eri paikkakunnilla ja Takomo Oulussa. On selvää että myös järjestön on vastattava ajan hengessä esiin nouseviin kysymyksiin.

Tämä on nyt toinen kerta kun TEKin ja Sefen yhteistyönä järjestetään ”Ilo irti yrittäjyydestä” -tapahtuma. Ensimmäinen tilaisuus viime vuonna osoittautui erittäin suosituksi, samoin tällä toisella kerralla tilaisuus täyttyi hyvin nopeasti. Tämä kertoo että yrittäjyyteen keskittyville tapahtumille on tarvetta ja kannustaa järjestämään vastaavia jatkossakin. Parhaimmillaan tällainen tapahtuma tuo näkyville ajankohtaisia ja uusia kehityskulkuja, ja antaa eväitä järjestöjen yrittäjyystoimintojen kehittämiselle.

Oikein onnistunutta ja antoisaa seminaaria teille kaikille!